Retkionnea seitakiven kautta

Pöyrisjärven autiotupa

3 legiä 9 km + ilman ahkioita 11 km

Auringonnousun aikaan oli - 17 pakkasta. Aamurutiinien jälkeen aurinko lämmittäisi jo kummasti. Makuupussit tuulettumaan ja kahvin keittoon. Keittimen lämmössä ei pakkasta juuri huomannut. Katsottiin viimeisin sääennuste, joka lupailee ylihuomiseksi sankkaa lumisadetta. Paluureittiä ja loppuviikon ohjelmaa pitää siis vähän miettiä. Lumipyry peittää kaikki jäljet ja matkalla olleissa järvissä oli sulia kohtia muutaman metrin päässä urasta. Summamutikassa vesistöjen yli hiihtely ei kuulostanut järkevältä. Maastossa on myös jonkun verran jo kohtia, joissa lumikansi saattaa pettää. Ne ovat virtaavien vesien kohdalla ja sulaneet alhaalta päin. Tallennettiin varmuuden vuoksi viimeisimmäksi hiihdetty jälki reittinä Suunnon kelloon. 

Uran alla virtasi vesi. Lumikansi kesti vielä hyvin hiihtää. 

Suoppumajänkkä

Reitti kulki Näkkäläjoen penkalla. 

Samalla, kun hämmästeltiin seuraavien päivien kulkua, käytiin seuraava  keskustelu. 

H: "Ootko koskaan ajatellut viettää sellasen normaalin loman? Sellaista missä levätään." 

T:" No en ainakaan tänä vuonna, koska lomat on jo suunniteltu."

Pirteä pakkasaamu. 

Makuupussi pakettiin ennen lähtöä. 

Hiihtämään lähdettiin heti aamusta ilman takkeja. Aurinko lämmitti jo niin paljon, että takki päällä oli kuuma pelkästään paikallaan seisoessa. Suunnitelmissa oli hiihtää Pöyrisjärven autiotuvalle ja leiriytyä. 

Ahkiossa on molemmilla kaksi Nalgenea ja kaksi termospulloa täynnä vettä. 

Täällä hanki kantoi ja poikettiin kelkkauralta omalle reitille. Matkaa kertyi yhdeksän kilometriä. Teltta pystyyn, akut aurinkoon lataukseen ja lounaalle.

Hanki kantaa. 

Pöyrisjärven autiotuvalle reilu puoli kilometriä. 

Latausasema. 

Iltapäivällä hiihdettiin 11 kilometrin lenkki ilman ahkioita katsomaan maisemia Pöyrisjärven toiselle puolelle. Pelkästään järven ylitys oli melkein neljä kilometriä suuntaansa. Norjan rajasta oltiin 4-5 kilometrin päässä. Tänään ei olla nähty yhtään ihmistä. Mitä nyt kauempaa jokunen kelkka.

Tänään oli muuten pizzapäivä. Retkipizzat menevät jatkoon. Uusista retkieväistä myös perunamuusi peurakastikkeella ja kananuudelit menivät jatkoon. 

Maistui paremmalle miltä näytti. 

Illalla katsottiin huomisen päivän sää InReachistä. Siihen ei ollut tullut suuria muutoksia, joten käännämme aamulla ahkiot takaisin kohti Hettaa. 

Pöyrisjärven autiotupa - Näkkäläjärven eteläpää 

6 legiä 20km 

Makuupussien syövereissä oli lämmintä, mutta kun nosti nenän ulos pussista, niin kirpeä pakkanen tervehti hyvät huomenet. Tänään pakkasta oli reilusti yli 20 astetta. Sormet jäätyivät heti, kun meni ulos. Kuitupussit pääsivät tuulettumaan huurteisten aisojen päälle, mutta sen kauempaa ei heti herättyä merinokalsareissa tarennut ulkoilla. Tänään ei ole kiire ladulle ennen kuin vähän lämpenee.

Arviolta - 25 pakkasta. 

Kylmää, mutta kaunista. 

Venytettiin lähtöä puoli kymmeneen ja startattiin omia jälkiä takaisin päin kauniissa auringonpaisteessa, joka lämmitti pilvettömältä taivaalta. Tänään ei tarvinnut lähteä ilman takkia liikkeelle, mutta ahkiota vetäessä tuli niin lämmin, että heti toisen legin jälkeen vaatteet vähenivät. Aurinko paistoi kuin heikkopäinen ja hiki virtasi. 

Pöyrisjärven maisemia. 

Pöyrisjärven kumpuilevaa maastoa. 

Ekat huurteiset tällä retkellä. 

Reitillä oli vilkasta. Vastaan hiihteli pitkä jono erään opiston luonto - ja erätaitojen linjan opiskelijoita ohjaajineen. Mukavaa porukkaa. Oli hauska tavata iloisesti vastaan hiihtäviä ja morjestelevia 16-17-vuotiaita nuoria ahkioita kiskoen. Kelkkauralla suhasi kelkkailijoita molempiin suuntiin ja Näkkäläjärven jäällä oli useampi pilkkijä. Matkalla poikettiin katsomassa Näkkälän seitakivi, joka viime kesänä jäi näkemättä. Nyt 2,5 metrinen siirtolohkare oli kuin tarjottimella reitin varrella. Seitakivi on tunnettu varsinkin peuranpyytäjien palvontapaikkana, mutta myös kalastajien ja poromiesten seitana. Kiven tasanteilla ja halkeamissa oli kolikoita ja viereisen puun oksalla muita lahjoja.

Näkkälän seitakivi. 

Tasanteille ja halkeamiin asetettuja kolikoita. 

 

Telttapaikka löytyi tänään heti Näkkäläjärven eteläpäästä. Kovaa lunta oli lapion terän verran ja alla silkkaa sohjoa. Varovasti kun kävelee, niin ei ehkä uppoa.