torstai 3. lokakuuta 2019

Elämänhallinta

Eväitä elämänhallintaan jaettiin kauhalla, silloin kun nuoret asuivat vielä saman katon alla. Tuntuu siltä, että elämänhallinta muutti pois nuorison mukana. Ainakin, kun katsoo arkielämän sujumista. Tärkeämpää on ehtiä töiden jälkeen lenkille kuin tarttua pölyrättiin, kaupasta tarttuu mukaan vain välttämättömät elintarvikkeet ja Fairy-pullo muistetaan ostaa ehkä jo kolmannella kauppareissulla. Jääkaapista on laitettu joskus nuorisolle valokuva, jossa näkyy tyhjyyttä ammottavat hyllyt ja siellä oleva ainoa hyödyke, margariinirasia. Keittiöremontin tekeminen on unohdettu jo ajat sitten. Uuteen-Seelantiin lähtiessä tuntuu ihan kodikkaalta vetää töpselit irti tyhjästä jääkaapista ja pakastimesta.






Vielä tässä kuitenkin rakennetussa talossa asutaan, vaikka huonekalutkin on laitettu kierrätykseen. Edellinen hyvin palvellut sohva laitettiin kiertoon jo ainakin pari vuotta sitten, mutta sohvalla ehtii istua niin harvoin, ettei uutta ole ehtinyt kaivata. Sitä paitsi olohuoneessa on ollut nyt hyvin tilaa huoltaa isompaakin telttaa. Hyljeksityt talonpoikaisrokokoot toimivat loistavasti sulkurenkaan ankkurointiin. Niistä kun ei ole päässyt eroon edes kierrättämällä. 




Toinen Team Voikkaan jäsenistä on jo tovin ollut ansaitulla eläkkeellä ja minulla on työuraa edessäpäin vielä 16-20 vuotta. Luulen, että harrastukset ovat  siinä vaiheessa muuttaneet muotoaan ja tästä syystä olen hanakka toteuttamaan suunnitelmiani juuri nyt työn lomassa, vaikka se aiheuttaakin monenlaisia järjestelyjä. Uudessa-Seelannissa on aikaa miettiä tulevaa ja reilun neljän kuukauden kävelyllä saattaa syntyä monenlaisia ideoita. Luultavasti ne eivät edelleenkään liity kodin sisustukseen. 




Edellisessä työpaikassa olin 10 vuotta ja pian on 11 työvuotta tulossa täyteen nykyisessä. Nykyinen työpaikkani on mahdollistanut minulle kiipeily-ja vaellusmatkat sekä jäätiköiden ylitykset. Lomat taipuvat vaellusmatkojen aikatauluihin, ja onhan sitä joskus tultu töihin suoraan lentokentältäkin. Viime aikoina viikonkin loman jälkeen on ollut  pahemman laatuinen lomakrapula. Seuraavaan lomaan on vielä aikaa, mutta ajatukset harhailevat jo uusissa suunnitelmissa. Mielestäni se kertoo paitsi onnistuneista lomista myös koukuttavasta harrastuksesta.Vähän jännittää millainen kankkunen tästä puolen vuoden vapaasta mahtaa tulla. Varmaa on se, että kaupungin latujen avaamiseen kohdistetut säästöt ei kosketa tänä talvena, ja jos lunta riittää, niin Team Voikkaalla on oma valaistu latu. Ei muuta kun otsalamput päähän ja kiertämään peltoa ympäri. 










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti