Pidä hauskaa halvalla tai ihan ilmaiseksi

Törmäsin jo yläaste- ja lukioaikana siihen, että innostun eri asioista kuin valtaosa ystävä- ja tuttavapiiristäni. Onnekseni minulla on aina ollut lähellä joku, jonka kanssa hauskoja ideoita toteuttaa. Meillä oli hyvän ystäväni Katin kanssa mottona: "Hulluilla on halvat huvit, idiooteilla ilmaiset." Viikonlopun mökkireissu Jaalasta Mäntyharjulle tehtiin polkupyörillä vitostien reunaa. Löysimme helposti itsemme polkemasta pyörillä räntäsateessa, hiihtämässä aamukuudelta hankikannolla, laskemassa mäkeä rattikelkalla ja uimassa avannossa. Tekemisessä tuntui usein olevan enemmän intoa kuin järkeä, mutta muistutettakoon, että aktiviteetit suuntautuivat aina ulkoilun ja liikunnan pariin.

Kasarimeininkiä.
Kuvaaja Kimmo Siltovuori.

Nykyään idioottien ilmaishuveja tulee harrastettua lähinnä parisuhdemeiningillä Harrin kanssa ja huvit tuntuvat menevän vuosi vuodelta hullummiksi. Kerron blogissa kävellen tehdyistä hupailuista joitakin tempauksia mainitakseni. Massatapahtumista olimme tehneet useamman kaukopartiomarssin ja - hiihdon, kun kesällä 2013 saimme idean juosta Kuusamossa ison Karhunkierroksen kertarykäyksellä.

Karhunkierros 82 km. 

Lähdimme matkaan Hautajärveltä ja maali oli Rukalla. Pikkureppu selkään ja toteuttamaan päähänpistoa. Saimme kerättyä mittariin 83 kilometriä, koska tarvitsimme matkalla lisää juomavettä ja teimme pienen lisälenkin. Maastossa oli niin paljon hyttysiä, että matkalla ei juurikaan tarvinnut pysähdellä. Reitin varrella olevat hienot maisemat olimme katselleet jo aikaisemmalla vaellusreissulla, joten niihin ei tarvinnut keskittyä. Matkaan kului aikaa 18 tuntia. Ensimmäinen ajatus maalissa oli kuitenkin harmi siitä, että sata kilometriä jäi niin vähän vajaaksi. Tämä jäi kaivertamaan mieltä pariksi vuodeksi.

Maalissa. Takana 83 kilometriä ja 18 tunnin urakka. 

Asia korjaantui viisi vuotta sitten, kun osallistuimme tapahtumaan nimeltä Sysimusta satku. Tällä huviretkellä oli 24 tuntia aikaa kävellä sata kilometriä vuoden pimeimpään aikaan. Tähän lystiin käytettiin aikaa reilut 19 tuntia. Tämän satasen jälkeen ajattelin, että kävelymaratonit on nyt nähty. Tavallaan olikin, kunnes syntyi ajatus kävellä Uuden-Seelannin halki 3006 kilometriä. Uuden-Seelannin läpikävely ei ollut ihan ilmainen huvi, mutta halpa tapa matkustaa se oli. Pitkät vaellukset eivät jäisi tähän, jos käytännössä olisi mahdollista olla uudestaan pois työelämästä neljän kuukauden ajan.

Sysimusta satku 31.10.-1.11.2015

Idioottimaisiin hupeihin lasken myös vappupäivän haasteen, jonka saimme kahdelta kovalta kestävyysurheilijalta, Antilta ja Simolta. Tapahtuman voittaja nimettiinkin Kouvolan hölmöimmäksi vuorijuoksijaksi ja palkittiin betoninharmaaseen harkkoon kiinnitetyllä "kultaisella" juoksutossulla. Mielakka Vertical Challenge oli kaikessa yksinkertaisuudessaan sauvarinteen tunkkausta vaihtoehtoisesti joko neljä tai kahdeksan tuntia putkeen. Pitikö tähän edes houkutella tai mietittiinkö edes kahta sekuntia ennen kuin lupauduttiin mukaan? Ei mietitty. Se kuulosti yksinkertaisesti niin hauskalle, että vastattiin yhteen ääneen: "Kyllä!" Lopulta toteutettiin haaste tietenkin pitkän kaavan mukaan kahdeksan tunnin suorituksena.

Vappupäivän viettoa sauvarinteessä.
Kuvaaja Anniina Laaksonen. 

Vappurientojen jälkeen ajattelin, että nyt ei vähään aikaan tehdä mitään hölmöä. Tosi vähään aikaan ei tehtykään. Reilun viikon päästä ystävämme Suvi pyysi meitä uuteen haasteeseen. Seuraavaksi lupauduimme lähtemään 24 tunnin patikalle, joka suunniteltiin toteutettavaksi Uudellamaalla olevalla vaellus - ja maastopyöräreitillä, joka tunnetaan nimellä REITTI 2000. Vuorokaudessa oli tarkoitus kävellä niin pitkälle kuin ehditään. Tämä 24 tunnin haaste kaatui kuitenkin aikataulullisiin haasteisiin, joten jäämme odottamaan seuraavaa hassuttelua.

Jos tämä hölmöily ei nyt lopu, niin se saa jatkua. Jollakin tapaa olen yrittänyt tätä vapaa-ajanviettotapaa itselleni perustella, mutta ajatusmaailmani on yhtä yksinkertainen kuin asiat, joista innostun. Elämä on lyhyt. Riko rutiineja.