Pyöräilyetikettiä etsimässä

Vielä vuosi sitten en olisi uskonut päätyväni Espanjan rannikolle maantiepyörän satulaan. Team Voikkaan piti alunperin olla lokakuussa Nepalissa vaeltamassa, mutta perheen loma- ja työkuvioiden muututtua, jouduin keksimään itselleni jotain muuta liikunnallista aktiviteettia. Pyöräilykesän jatkeeksi oli luontevaa jatkaa pyöräilyä lämpimässä, varsinkin, kun oma gravelpyörä seisoi kesällä viikkotolkulla pajalla odottamassa varaosia ja useat hienot ajokelit menivät sivu suun.

Matkakohteena Katalonian rannikko.

Rantalomat eivät ole kuuluneet matkavalikkoon, joten kohteen ja hotellin valitseminen ei ollut mikään helppo rasti. Onneksi kokeneilta triathlonisteilta kautta rantain saadut suositukset ohjasivat Katalonian alueelle hyväksi havaittuun kohteeseen. Ei tästäkään varsinaisesti rantalomaa ollut tulossa. Matkaseuraksi sain houkuteltua mm. hiihtovaelluksilta, jäätiköltä, kajakista ja gravelreissuilta tutun Annukan, joten tämän urheiluloman ohjelma oli helppo suunnitella. Tiedossa olisi pitkiä pyörälenkkejä.

Meistä ei kumpikaan omista maantiepyörää ja graveleilla olemme harrastaneet lähinnä retkipyöräilyä. Omien gravelpyörien kuljettaminen olisi ollut mahdollista, mutta päädyimme vuokraamaan maantiepyörät paikalliselta yritykseltä, jonka yhteystiedot sain sähköpostilla hotellilta. Medbikes osoittautui hyväksi valinnaksi. Valitsimme pyörät ja polkimet kotisohvalta käsin. Koot ja saatavuus vaikuttivat valintoihin, mutta saimme molemmille mieleiset pyörät. Seitsemän vuorokauden hinta oli 170-180 euroa. Annukalle valikoitui Giant TCR Disc carbon Ultegra ja minulle Specialized Roubaix Sport Disc carbon, johon toin kotoa omat maastopyörän polkimet. En siis omista lukkopolkimia enkä täälläkään lähtenyt niitä opettelemaan, vaan ajoin maastojuoksulenkkareilla, joita käytän myös kotona. 

Merellisiin tunnelmiin pääsee helposti,
vaikka ei käy rannalla.

Medbikesin mies toi pyörät sovitusti hotellille maanantaiaamuna klo 9 ja auttoi tekemään niihin sopivat säädöt. Hintaan kuului lisäksi pieni työkalu-/korjaussarja. Vuokrahinta maksettiin käteisellä. Yrityksen sivuilta löytyy alueelta kattavasti eritasoisia reittejä, jotka saa ladattua GPS-laitteeseen. Saimme saman tien suosituksia hyvistä reiteistä, joten pääsimme kivasti alkuun. Pyörät oli käytettävissä koko viikon ajan. Ajoimme vielä viimeisen satasen lenkin sunnuntaina ja jätimme pyörät hotellin lukittuun varastoon, josta vuokrafirma haki ne myöhään sunnuntai-iltana. Hyvää palvelua!

Sant Jordi Boutique-hotelli

Sant Jordi Boutique-hotelli Calellassa spa-osastoineen on mainio tukikohta urheilulliselle lomalle. Hotellin yleisilme on tyylikäs ja henkilökunta on ystävällistä. Huoneissa on biometrinen tunniste. Avaimestakaan ei siis tarvitse liikkuessa huolehtia, kun pääset sisään skannaamalla sormenjälkesi. Paikka on noin tunnin ajomatkan päässä Barcelonasta ja helppo saavuttaa paikallisjunalla tai bussilla. Juna kulkee rannan tuntumassa, joten merellisiin tunnelmiin pääsee heti, jos sattuu matkustamaan valoisaan aikaan. Lentokenttätaksilla matkan hinta on noin 100 euron luokkaa.

Pyörät saa säilytettyä omien mieltymysten mukaan joko huoneessa tai hotellin vieressä olevassa lukitussa hallissa. Halliin pyörät viedään henkilökunnan avustuksella. Päädyimme säilyttämään pyöriä huoneen parvekkeella, jonne ne sai helposti vietyä hissillä. Eihän parveketta sitä paitsi voisi sen paremmin sisustaa.

Pyöräparkki.
(Kuva Annukan albumista.)

Huonehintaan kuului pääsy allasosastolle päivittäin kahden tunnin ajaksi. Emme ole kotimaistenkaan kylpylöiden suurkuluttajia, joten eksyimme altaille vain kerran viikon aikana. Oli toki mukava käydä istahtamassa saunan ja höyrysaunan lauteilla. Eri lämpöiset vesialtaat +4 asteen kylmäaltaasta +36 asteen lämpimään veteen kahlattiin läpi kylmästä lämpimään, mutta pidempään istuntoon ei riittänyt kiinnostusta. Erilaiset suihkut testattiin myös läpikävelytaktiikalla. Poreallas sen sijaan oli positiivinen kokemus. Näissä hierovissa poreissa oli poweria ja pyöräilypäivän jälkeinen poreilu rentoutti lihaksia mukavasti. Tämän paikan erikoisuus on 50 metrin olympia-allas, joka näytti olevan kovassa käytössä aamusta iltaan. Radoilla harjoitteli pääosin nuoria urheilijoita, jotka majoittuivat hotellissa. Altaan vapaaseen käyttöön oli varattu päivittäin tietyt ajat, joka eivät meidän aikatauluihimme sopineet. Meiltä tämä allas jäi siis testaamatta eikä altaan tai radan varaamisesta tullut otettua tarkemmin selvää. Kylpylän ja kuntokeskuksen puolella oli esitteiden mukaan monipuolinen palvelutarjonta. Calellan alue vaikutti paikalta, josta löytyy aktiviteetteja koko seurueelle tai perheelle. Ohi ajaessa näkyy rennon siistejä hiekkarantoja, nähtävyyksiä sekä kapeita kävely - ja ostoskatuja. Omien reittien varrella oli pieniä pyöräputiikkeja ja isompia pyöräliikkeitä, joissa poikettiin tekemässä hankintoja. Kadun varrella näkyi myös pyöräkorjaamoja mutta näitä palveluja emme onneksi tarvinneet.

50m olympia-allas.

Aamun ensimmäinen tunti kului leppoisasti hotelliaamiaista nautiskellen. Aamupalaa ei tarvinnut lähteä kalastelemaan hotellia pidemmälle. Runsas kattaus sämpylöitä, hedelmiä, juustoja, kinkkuja ja lämpimiä lisukkeita täytti energiavarastot päivän lenkille. Aamukahviin tottuneelle suomalaiselle riitti kahvia useampaan kupilliseen ja erikoisemmat kahvit olisi saanut henkilökunnalta pyytämällä.

Energiaa päivään.

Alkumatka polkaistiin käyntiin joka aamu vilkkaan liikenteen mukana ajaen, kunnes käännyimme pääväylältä eri liittymistä rauhallisemmille kyläteille. Suunnistimme puhelimeen ja urheilukelloon ladattujen reittien avulla. Espanjassa autoilijat ottavat pyöräilijät kohteliaasti huomioon ja jättävät väliin 1,5 metriä tilaa, joten vaaratilanteita ei ruuhkaisempinakaan aikoina tullut eteen.

Turvallista liikennekulttuuria.

Monin paikoin ylempänä vuoristossa tien viereisiä seinämiä oli verkotettu, mutta paikoitellen kivivyöryjä ja irtohiekkaa oli pudonnut tielle asti tai päällysteessä oli isoja vaurioita. Näissä kohdissa joutui ottamaan ajokaistalta enemmän tilaa. Autoilijat ajoivat kiltisti perässä mutkaisilla teillä odottaen turvallista ohituspaikkaa. Niin sanottuja oikeita maantiepyöräilijöitä sen sijaan suihki ohi ylä- ja alamäessä. Meitä tervehdittiin iloisesti morjestellen, vaikka olimme varustautuneet tottuneesti retkimeiningillä sateeseen, pieneen ensiapuun ja pimeyteen. Otsalamppu, pelastuspeitto, sadetakki ja lisäenergiat oli saatava mukaan reppuun, puhumattakaan aurinkorasvasta. Vasta viimeisenä ajopäivänä näytimme enemmän tavallisilta pyöräilijöiltä uusissa ajopaidoissa ja -sukissa.

Merta, palmuja ja kivivyöryjä. 

Käytimme pyöräilyyn koko päivän. Lämpötila ei tähän aikaan vuodesta ole uuvuttavan kuuma pitkinäkään annoksina. Säätila on sopiva sortseissa ja lyhythihaisessa paidassa liikkumiseen. Lämmöstä ja auringosta nauttien poljimme kylästä toiseen pysähtyen sopivan kahvilan tullen toisille aamukahveille ja Lemon Fantalle, johon jäimme viikon aikana koukkuun. Samalla saimme täytettyä vesipullot. Iltapäivän puolella hakeuduimme nälkätilanteen mukaan lounaalle ja matka jatkui aina lähelle auringonlaskun aikoja.

Done!

Tällaiselle aktiivilomalle voisi ajatella lähtevänsä toisenkin kerran. Ehkä jopa Mallorcalle tai Kanariansaarille.