Kruunalla kotiin ja klaavalla takaisin polulle

Miten päästä Hangosta kotiin? Tänä kesänä junaliikenteessä on logistisia haasteita. Karjaan ja Hangon väliset junat on korvattu bussiyhteydellä, johon ei ole mahdollista varata pyöräpaikkaa ja kyytiin mahtuu kolme pyörää per vuoro. Meillä oli muutamakin suunnitelma viikonlopun pyöräilyreiteistä, mutta päätimme lopulta lähteä polkemaan kotiin päin.  Varasimme junaliput ja pyöräpaikat Helsingistä Kouvolaan maanantaille, joten meillä on kolmen päivän turnee vielä edessä. Ratamestari Hartza piirteli reitin Suuntoon ja lähdimme kohti Tammisaarta vähän suoraviivaisemmin kuin tullessa, jotta päästään nopeammin uusiin maisemiin.

Seurailimme osin rannikkoreittiä ja polkaisimme välin takaisin päin kolme tuntia nopeammin kuin poluilla. Tammisaari oli viehättävä paikka ja poikkesimme vielä paluumatkalla satamaan kahvittelemaan. Kiersimme vanhan kaupungin  uudestaan ja lähdimme Snappertunan kautta kohti Fagervikin kahvilaa, jonne olimme sopineet treffit. 

Nähtävyydet eivät kuulu varsinaisesti ratamestarin reiteille, mutta poikkesimme reitiltä sen verran, että kävimme katsastamassa Raaseporin linnan rauniot. Sisällä käyminen olisi sisältänyt jo liikaa kulttuuria. Harrin kurssikaveri odotteli tien risteyksessä kuutisen kilometriä ennen kahvilaa ja liittyi pyöräillen seuraamme. Edellisessä blogissa kirjoitin kohtaamisestamme South by Cycle- reitillä, ja nyt piirsimme reitin niin, että nähdään paluumatkalla kahvikupin äärellä. 

Raaseporin linnan rauniot 

Fagervikin kahvila

Tunnin mukavan tapaamisen jälkeen jatkoimme ajamista taas kahdestaan Barösundiin, josta olimme varanneet majoituksen viehättävästä Villa Sofiasta. Taitoimme matkaa tänään 83 kilometriä. Olimme lukitsemassa pyöriämme, kun saimme eteemme juuri uunista tulleet pizzamaistiaiset. Henkilökunta maistatti banaanipizzaa, jonka ovat laittamassa listalle. Tilaisin! Olen syönyt parikin kertaa Ruotsissa kyseistä variaatiota ja tykkään. Vielä sitä ei listalla ollut, mutta sen sijaan söimme varsin maistuvaa savupeurapizzaa. Barösund oli kaiken kaikkiaan mukavan ja eläväisen oloinen paikka kyläkauppoineen.

Kotimatkan toinen aamu alkoi Villa Sofian loistavalla aamiaistarjoilulla. Hyväntuulinen paikka! Tämän villan henkilökunta on mainiota porukkaa. Barösund kuuluu niihin paikkoihin, jonne voisin mennä koska tahansa uudestaan ja jäihän meiltä vielä Bjursin ulkoilualue kiertämättä. Ajomatka alkoi lossikyydillä ja sen jälkeen odotti tuttu mäkinen osuus ennen Inkooseen kääntyvää risteystä. Ison alamäen alla heti kolmen kilometrin kohdalla valkohäntäpeura ja vasa olivat tulossa pyörien eteen tielle. Peurakolari tästä vielä puuttuisi. Onneksi peurat kääntyivät takaisin metsään, kun Harri hihkaisi niille.

Barösundin lossi

Ajoimme Inkooseen suorinta tietä, mutta itse paikkaa ei voi ohittaa pysähtymättä, joten tankkasimme satamassa pullakahvit. Lähdimme Inkoosta Länsi-Uudenmaan kierrokselle, joka on osa South by Cycle - reitistöä. Ilmassa oli ukkosen tuntua. Suunnistaminen oli meille haastavampaa ilman Garminin gps-laitetta. Seurasimme reittiä urheilukellosta ja käännökset menivät pitkiksi tämän tästä. 

Kulminaatiopiste

Iloinen Inkoo

Pian olimme kuitenkin Kopparnäsissä ja ajoimme ihailemaan niemen kärkeä. Paikka oli meille molemmille uusi tuttavuus. Merta ihaillessamme huomasimme olevamme keskellä Kopparnäs coast trail- juoksutapahtumaa. Tapahtuma oli kuitenkin kääntynyt jo loppumetreille eikä meidän tarvinnut juurikaan väistellä juoksijoita.

Kopparnäs

Hetki ennen Inkoota

Brandöskatan ja ihanat kalliot.

Matka eteni Siuntion kautta Kirkkonummelle. Siuntiossa pysähdyimme ottamaan valokuvia Café Sjundbyn luokse Siuntionjoelle. Kahvila on rakennettu Sjundbyn linnan vanhaan viljamakasiiniin ja seinustalla komeileekin valtava vanha myllynkivi. 

Café Sundby Siuntio

Reitti kierteli pitkin poikin Espoon kaupunkia ja nautiskelimme rantaa seuraillen koko Espoonlahden rannikkoreitin. Sää muuttui päivän mittaan koko ajan paremmaksi ja lopulta matkaa kertyi tällekin päivälle 123 kilometriä. 

Kolmannelle päivälle ei ollut sen kummempia suunnitelmia. Lähdimme ajamaan ensin Länsi- Uudenmaan kierroksen loppuun. Reitti vie meidät Helsingin keskustaan ja siinä kohtaa olemme ajaneet valtaosan South by Cycle - pyöräilyreitistöstä. Pääsimme hotellilta melkein suoraan polulle, joka seuraili rantaviivaa. Se oli hiekkaura, jota reunustivat korkeat kaislat. Pysähdyimme ottamaan lähtökuvan ja heti seuraavassa mutkassa käännyimme aivan vesistön viereen, jossa näimme piisamin uimassa. En muista koskaan nähneeni piisamia.

Ei sillä, että ei katseltaisi ympärille ajaessa, mutta ajoin sujuvasti Sibelius - monumentin ohi huomaamatta koko veistosta. Onneksi pysähdyimme kahville merimelojien Cafe Regattaan, jossa pääsin tätä matkailukohdetta ihailemaan kahvia hörppien. 

Tarkkasilmäiset huomasivat heti Sibelius-monumentin.

Suunniteltua reittiä riitti parinkymmenen kilometrin verran eduskuntatalon ja rautatieaseman kulmille. Sen jälkeen siirryimme omille reiteille, jotka johdattivat meidät kauemmas keskustan hulinoista. Tälle päivälle kertyi kevyesti jäähdytellen 68 kilometriä pyöräilyä. 

Team Voikkaan motto tällä reissulla on ollut, että tärkeintä on matka eikä päämäärä. Paitsi ehkä tänään, kun välietappina oli leipomokahvila N'avetta Sipoossa ja majoituspaikkana boutique - hotelli F6 pääkaupungin ytimessä.

Pyörävaellus Kouvolasta Hankoon

South by Cycle on kokonaisuudessaan noin tuhat kilometriä pitkä pyörävaellusreitistö. Meillä oli suunnitelmana pyöräillä Kymenlaakson ja Uudenmaan maakuntien kautta Kouvolasta Hankoon, joka on 550 kilometriä pitkä osuus reitistä. Reitin hahmottelu alkoi päivämatkojen ja majapaikkojen suunnittelulla. Tosin melko pääpiirteisesti, koska emme halunneet käsikirjoittaa päiviä liian tiukkapipoisesti. Ajatuksena oli ajaa satanen päivässä. Suunnittelimme majoittuvamme majataloihin ja hotelleihin, mutta telttaa ja makuupussia ei uskallettu jättää tälläkään kertaa kotiin. Sääennusteet olivat melko epävakaisia ja vaihtelivat jatkuvasti, joten parasta olla omavarainen majoituksen suhteen. Paras coctail tästä reitistä olisi varmaankin makea sekoitus sekä telttailua että kylpylöitä. Virallisesti reitti alkaa Kouvolan matkakeskukselta ja jatkuu kävelykadun kautta eteenpäin, joten pyörä kääntyi aamulla kohti kaupungin keskustaa. Mikäs sen mukavampaa, kuin lähteä reissuun pyörällä omalta kotiovelta. GPX -pisteet oli ladattu urheilukelloon ja Garminin käsigps laitteeseen.

Reitillä! Lähtöpaikka on suunniteltu kivasti matkakeskukselle. Tänne voi tulla kätevästi  junalla ja lähteä suoraan reitille.

Reitti kierteli koko päivän pitkin poikin hienoja polkuja ja metsäautoteitä sekä maaseutumaisemia. Ensimmäiset 20 kilometriä oli tuttua maisemaa ja hiihtobaanaa, mutta sen jälkeen oltiin enemmän ja vähemmän turistina omassa kotikaupungissa. 

Aamuhöyryt Paaskoskella.

Matkalle osui monia paikkoja, joissa ei oltu aikaisemmin käyty. Kotikulmilta löytyi mm. Mämmälän kyläyhdistyksen ylläpitämä Korjärven uimala, josta en ollut kuullutkaan. Reitti oli ylipäätään mukavaa poljettavaa. Päällystettyjä tieosuuksia ei ollut montaakaan kilometriä. 

Ensimmäinen B & B - majoitus oli helppo suunnitella ja varata äidin luokse Muhniemelle, jossa ensimmäinen satanen tuli täyteen. Tämä täyden palvelun majatalo oli ihan 5/5. Reitillä pitää muistaa, että se ei etene paikasta toiseen suorinta reittiä, vaan kiertelee paljon pois päällysteeltä ja paikallisten matkailukohteiden kautta. Muhniemellekin on meiltä suorinta tietä matkaa 37 kilometriä, mutta mittariin kertyi päivän päätteeksi 104 kilometriä. 

Pyörät olivat kuraisia, mutta täällä oli mahdollisuus huuhdella hiekat pois rattaista.

Toinen pyöräilypäivä lähti käyntiin neljän kilometrin lisälenkillä, jonka jälkeen olimme takaisin reitillä. Alkumatka porhallettiin normaalia lenkkivauhtia päällystetien reunaa ja isoja hiekkateitä. Sunnuntaiaamun liikenne oli rauhallista. Tämän päivän reitillä oli paljon enemmän päällystettyä tietä kuin eilen.  Ilmassa roikkuvat sadepilvet kirittivät tahtia ja Ruotsinpyhtäällä saimmekin niskaamme kunnon sadekuuron. Olimme Strömforsin Ruukilla niin aikaisin, että mikään paikka ei ollut vielä auki ja matka jatkui suoraan kohti Loviisaa.

Lähtötunnelmissa hyvin nukutun yön jälkeen.

Loviisassa pääsimme poluille. Ne olivat varsin hauskoja ajettavia. Hyväkuntoiset metsäautotiet ovat meidän suosikkejamme ja polut tuovat reittiin mainion lisämausteen. Päivän ensimmäistä kunnon taukoa päästiin viettämään Tuhannen tuskan kahvilassa. Siellä vierähtikin tovi. Kahvila oli tupaten täynnä ja saimme pöytäseuraksemme pariskunnan, joka on sattumalta melkein meidän mökkinaapurimme. Mukava tapaaminen Loviisassa. Toivottavasti tapaamme uudestaankin.

Hienoja metsiä ja kaunista maastoa heti, kun pääsee pyörähtämään pois päällystetyltä tieltä.

Polkua, polkua.

Hiekkaa, havunneulasia, kalliota.

Oletko maistanut sunkkia? Suolainen munkki oli oikeinkin hyvä uusi tuttavuus. 

Tauko Tuhannen tuskan kahvilassa Loviisassa. 

135 kilometrin pyöräilyn päätteeksi majoituimme Porvoon Seurahoviin kuivattelemaan ajovarustusta. Tukeva aamupalakin on pelkkää plussaa näillä kulutuksilla.

Sisämajoitus on ollut luksusta näin sateisten ajopäivien jälkeen. Ukkoskuuroilta ja sen suuremmilta luonnonilmiöiltä ollaan kuitenkin vältytty. Sade ei sinänsä haittaa ajaessa, mutta on kiva yrittää saada vaatteita edes vähän kuivemmiksi ennen seuraavaa polkaisua. Läpimärät kengät haisevatkin ihan kuolemalle.

Aamun reitti vei meidät ihan ensimmäiseksi paikalliseen Citymarkettiin ketjurasvaostoksille. Rahisevat rattaat kuulostivat jo eilen sille, että rasvauksen tarvetta olisi. Vedettiin vesiperä ja jatkettiin kuivilla ketjuilla. Nautiskelimme Porvoon vanhan kaupungin tunnelmasta ja rannasta, jonka jälkeen pääsimme heti poluille. Vaikka Kulloosta Boxiin ajettiin seututien reunaa, niin reitti vei meidät myös Sipoonkorven kansallispuistoon, keskuspuistoon ja maastopyöräreitille, joka tunnetaan nimellä reitti 2000. Ajaessa hymyilytti, että olemme lähellä pääkaupunkia, ja silti melkein koko ajan metsän siimeksessä. 

Reitin puoliväli ohitettiin tänään kirkkaasti ja huomenna on tiedossa mäkivoittoista maastoajelua pääkaupunkiseudun ylängöillä. Majoituimme Espooseen hotelli Korpilammelle 109 kilometrin polkaisun päätteeksi.

Eräällä hiekkatiellä oli metsäkaurisemo kolmen vasansa kanssa. Emä vei vasat heinikkoon piiloon ja jäi itse tähystämään ympäristöä.

Reitille jäi sopivasti myös Bike Planetin myymälä ja saimme ketjut rasvattua ennen huomisen tiukkaa mäkiosuutta.

Neljännelle ajopäivälle oli tehty melko suurpiirteiset suunnitelmat. Osin siksi, että hyvää majapaikkaa ei tahtonut löytyä ja toisaalta polkujen vaativuus oli meille hieman kysymysmerkki. Oli asennoiduttu myös siihen, että satanen jää vajaaksi. Tätä piti kyllä vähän nieleskellä.

Aamu alkoi suoraan Luukin ja Nuuksion poluilla. Osa poluista oli teknisesti sellaisia juurakkoineen ja kivikkoineen, että tunkkaushommiksi meni näillä ajotaidoilla. Vaativia ylä- ja alamäkiä riitti yksi toisensa perään ja sateiden pehmittämä pohja teki ajamisesta vielä astetta haastavampaa. Keskivauhti ei päätä huimannut, mutta näissä maisemissa oli kuitenkin hieno pyöräillä.

Veikkolassa päästiin päällysteelle ja sen jälkeen taas matka eteni. Matkaa taitettiin tänään 69 kilometriä. Ajohaluja olisi ollut vielä pidemmälle, mutta loppureitin majoitukset osoittautuivat haastavaksi rastiksi. Lohjan ja Hangon välille ei enää löytynyt majapaikkaa eikä reitille osunut oikein telttapaikkojakaan. Päätimme jäädä Lohjalle majataloon ja ajaa seuraavana päivänä suoraan Hankoon. Matkaa oli jäljellä enää noin 150 kilometriä. Kun Hangostakaan ei löytynyt enää majoitusta, joudumme jäämään yhdeksi yöksi Raaseporiin. Aikamme nettiä selailtuamme saimme varattua vielä ylihuomiselle yhden yön Hangosta. Ajopäivien jäädessä lyhyemmiksi jää toki aikaa tutustua paikkoihin, joissa ei ole tullut koskaan aikaisemmin käytyä. Gasthaus Lohja Bed & Breakfast osoittautui hyväksi valinnaksi. Kellarikerroksen pyykinpesukone oli asiakkaiden käytössä ja aamupalan sai haettua vastapäisestä marketista. Huomenna ei lähdetäkään haisuleina liikkeelle, vaan puhtaissa vaatteissa.

Ihana kahvipaikka Mummola. 

Viidennen ajopäivän aamuna päästiin polkemaan suoraan kaupungilta hiekkapoluille ja pitkin Lohjanjärven rantaa kulkevaa reittiä. Tälle päivälle oli tarjolla mukava sekoitus hiekkateitä, metsäautoteitä, rantaraitteja ja polkuja. Päällystettyä tietä oli arviolta kymppi satasen matkalla eli riittävän vähän meidän mieleen. Koko päivän saldoksi tuli 103 kilometriä.

Lähtökuva Lohjanjärven rannalla.

Liessaaren silta

Peurat pomppivat pyörien edestä metsäautoteillä ja yksi kaurispukkikin nähtiin tähyilemässä keskellä peltoa.

Pysähdyimme ihailemaan Mustion linnan maisemia, jotka olivat molemmille uusia.

Olemme huomanneet, että ihmiset tervehtivät usein tällaisia reppureissaajia. Myös pyöräilijöillä on tapana tervehtiä toisiaan. Tänään Karjaan maisemissa tervehdimme taas vastaantulevaa pyöräilijää ja välittömästi ohituksen jälkeen Harri tuumasi, että mahtoikohan vastaantulija olla kurssikaveri?Edellisestä tapaamisesta on kulunut ainakin 20 vuotta, joten ei tullut huudeltua perään. Illalla kuitenkin selvisi, että vastaantulija oli ollut tuttu mies. Ehkä seuraavalla kerralla hoksaamme pysähtyä. 

Fiskarsiin ajettiin vauhdikkaasti ratavallia pitkin. Ratavalli on pyöräilyreitti, joka yhdistää Karjaan, Billnäsin, Pohjan sekä Fiskarsin ruukin ja on nimensä mukaisesti vanhaa ratapohjaa.

Cafe Bar Pesula Fiskars

Väkeä on paljon liikkeellä. Fiskarsissa oli kävelytiet täynnä ihmisiä ja meillä haasteita löytää kahvilasta vapaata pöytää. Jatkettiin kahvittelun jälkeen matkaa melko nopeasti väljemmille vesille. Eipä ihme, että majoitusten varaaminen on ollut niin haastavaa. Tällaiset pakolliset pysähdykset voivat olla myös positiivisia kokemuksia. Tammisaaressa majoituimme mukavaan Sea Front -hotelliin ja nautimme satamassa hyvät pizzat. Kaupungista jäi mukava vaikutelma pastellin sävyisine taloineen. Tänään oli ihan kesälomafiilis!

Hankoon on enää puolen päivän pyöräilymatka, joten otettiin kuudennen pyöräilypäivän aamu vähän rauhallisemmin. Yritimme nukkua pitkään, mutta löysimme itsemme aamupalalta heti, kun sitä oli tarjolla. Energian kulutus on sitä luokkaa, että nälkä on hyvä herätyskello. Lähdimme matkaan kuitenkin vasta kauppojen auettua. Hotellille oli toimitettu reitin kangasmerkkejä ja saimme ne vastaanotosta lähtiessä. 

South by Cycle- kangasmerkit

Orbeaan asennettu alkuperäinen keskiö rutisee polkiessa ja tuntuu väljälle. Se mahtaa olla niitä osasarjoja, joissa on säästetty laadun kustannuksella. Suunnistimme aamupalan jälkeen paikalliseen pyörähuoltoon tutkimaan voiko asialle tehdä mitään. Ingmar's verkstadilla saatiin kiristettyä laakeria tiukemmalle, mutta muovinen kammenkannenruuvikorkki (tai mikä lie osa, jolla tehdään se viimeinen kiristys) halkesi eikä vastaavaa varaosaa ollut saatavilla. Se ei onneksi vaikuttanut nyt ajamiseen ja pääsin jatkamaan matkaa. Varaosaa käydään metsästämässä Hangon pyörähuollossa, joka sijaitsee sattumalta aivan seuraavan majapaikan vieressä. 

Laakerit löysällä ja keskiholkki palasina.

Polut olivat tänään pääosassa päivän reitillä. Suurimmaksi osaksi ne olivat mukavia ja kovapohjaisia havunneulaspolkuja. Lappohjan rannan kohdalla oli paljon pehmeää hiekkaa ja talutettiin gravelit suosiolla ohi. Muuten vauhtia hidastavaa hiekkaa oli poluilla satunnaisesti. 

Dagmarin puisto 

Harparskog - linja

Lappohjan ranta

Tällekin päivälle saatiin kerättyä 57 kilometriä matkamittariin. Poluilla ajaminen oli kuitenkin sen verran hitaampaa, että kurvailimme lopun kaupunkiosuuden melko vauhdilla ehtiäksemme vielä Hangon pyörähuoltoon. Kovasti sielläkin pyörää tutkittiin, mutta ei saatu tehtyä sen suurempia toimenpiteitä. Tavoitteessa oltiin ja jatkamme Hangosta pyörillä vielä matkaa omilla reiteillä. 

Päätepysäkillä! 550km pyöräilty.