perjantai 26. maaliskuuta 2021

Keväthanget keikkuen tulevi

On aika herätä talviunesta ja kirjoittaa vuoden ensimmäinen blogi kevätauringon kirkastamin ajatuksin. Hanki ja sukset kuuluvat pääsiäiseen kuin kerma mämmiin ja keväällä matkustetaan usein pohjoiseen missä kaamosaika on taittunut ja valoisaa aikaa riittää. Toki kompassin neula osoittaa usein pohjoiseen myös kesällä, syksyllä ja talvella, mutta kevätlappi on kuin karkkia.



Aaah, aamuaurinko! 


Onnistuu keväthangilla ilakoiminen vielä täällä etelässäkin. Tänä keväänä olen ollut hankihiihdolla yksin omassa koronakuplassani monena aamuna ja nauttinut täysin siemauksin auringosta ja luistavista suksista. Joinain aamuina olen nauttinut myös räntäsateesta. On hulppeaa päästä ladulle, jossa ei ole ruuhkaa. Mahtuisi pellolle muitakin keväauringosta nauttimaan, mutta ei ole ainakaan aamuvirkkuja näkynyt. 





On sattumaa, että olen asunut pellon vieressä lähes aina, sekä maalla että kaupungissa. Nyt tuntuu siltä, että pellon pientareelta ei halua muuttaa pois. Onhan siitä niin helppoa ja sujuvaa lähteä suksille. Ennen hankikelejä peltoa tuli kierrettyä tunturisuksilla ja liukulumikengillä. 5- vuotiaana opettelin hiihtämään Siltakylän pelloilla. Äiti nosteli väsymättä parin metrin välein nurin pyllähtäneen suksijan ylös. Pellon vieressä oli silloin muuten Siltakylänjoki, nykyisen kotipellon vierestä virtaa Kymijoki. Kevättalven hankikanteelle lähdettiin Jaalan kirkonkylällä yläaste - ja lukioikäisenä aikaisin ennen auringon nousua ja sielläkin pellolle pääsi suoraan takapihalta. Hiihtoreissuilla kerättiin pääsiäiskoristeeksi pajunkissoja.


Hipin kanssa aamuhangilla maaliskuussa 2012.


Kouluaikoina hiihdeltiin hangella tällä kokoonpanolla. Nostalgiahiihtoja on tehty myös Voikkaan pellolla. Kuva Katin arkistosta maaliskuulta 2016.



Perinteet kunniaan! Kun hangille lähdetään, niin sinne lähdetään kukonlaulun aikaan. Aamuherääminen on syvällä selkäytimessä, joten kelloa ei viikonloppuaamunakaan tarvitse laittaa soimaan. Kyse voi toisaalta olla heikosta hermorakenteesta, koska päivä on pilalla, jos nukkuu pitkään. Team Voikkaan toisen jäsenen hermotus kestää myös nukkumista ja lähempänä kello yhdeksää hivuttautuu seuraan toinen hiihtäjä. 



Myös tänä keväänä on suunnitelmissa lähteä erämaa-alueelle hiihtämään. Hiihtovaellus on siitä hyvä harrastus, että luonnosta pääsee nauttimaan koronaturvallisesti ilman ruuhkaa. Ajettujen urien ulkopuolella pysyvät turvavälit kunnossa, vaikka pohjoisessa olisi tuhansittain muita turisteja. Ruoka kulkee pulkassa ja oman teltan rauhassa nukkuu kaikkein parhaiten. Pandemia-aika asettaa matkustamiseen omat rajoituksensa, joihin on valmistauduttava tavallista huolellisemmin. Auto ei kulje ilman polttoainetta, mutta pysähdyksiä vähennetään ottamalla mukaan eväitä ja termarikahvit. Huoltoasemilla hyödynnetään take away - palveluja. 


Martta Mäyräkoira Kilpisjärvellä keväällä 2018


Hiihtovaellus toimii hyvänä valmistautumisena kesän pitkälle vaellukselle. Tulevana kesänä oli suunnitelmissa kävellä kalottireitti, joka näyttää jäävän koronan jalkoihin toistaiseksi pelkkänä suunnitelmana. Huoli pois! Edetään päivä ja retki kerrallaan kohti uusia suunnitelmia.